Kouluvaarit ry – Farfar i skolan rf

Pienten oppilaiden
apuna ja tukena

Kouluvaarit muodostavat aatteellisen koulujen kasvatustoimintaa tukevan yhteisön. Siihen kuuluu yli 55-vuotiaita miehiä, jotka vapaaehtoisesti haluavat olla oppilaiden tukena koulutunneilla ja opettajien apuna kasvatustyössä pääasiassa koulun alimmilla luokilla.

Alueet, joilla toimimme Lisätietoa / Hallitus


Yhdistyksemme 20-vuotisjuhlaa vietettiin 26.10.2024 ja juhlapaikkana oli Ravintola KOULU Turussa. Kiitämme lämpimästi juhlapuhujaamme, avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaojaa, apulaispormestari Piia Eloa, joka välitti Turun kaupungin onnittelut, Laivaston soittokunnan vaskikvintettiä, Tuurat lauluyhtyettä, pianisti Miika Bergmania ja The Spiders -yhtyettä. Turun kaupunki, monet yritykset ja yksityishenkilöt ovat lahjoituksillaan tukeneet toimintaamme, ja näin myös kannustaneet jatkamaan vapaaehtoistyötämme lasten hyväksi! ISO KIITOS kaikille!

Kouluvaari
Fish


Mikä on kouluvaarien tehtävä ja keitä he ovat?

Icon

Mitä kouluvaarit tekevät?

Kouluvaari on pienten oppilaiden apuna ja tukena monenlaisissa tilanteissa ja auttaa opettajaa oppitunnin käytännön järjestelyissä ja toimii avustavissa tehtävissä.

Icon

Miksi kouluvaareja tarvitaan?

Isojen luokkien, eritasoisten oppilaiden ja monenlaisten tehtävien vuoksi opettajilla on paljon työtä, ja siksi oppilaiden henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tukemiseen tunneilla on hyvä olla useampia aikuisia.

Icon

Keitä kouluvaarit ovat?

Kouluvaarit ovat aktiivinen joukko vapaaehtoisia yli 55-vuotiaita miehiä, jotka toimivat alakouluissa oppilaiden tukihenkilöinä ja opettajien avustajina.

Icon

Kouluvaari ei opeta vaan auttaa

Vaarit auttavat oppilaita oppitunneilla pääasiassa koulun alimmilla luokilla. Jotkut mieluiten matematiikassa tai lukemisessa, toiset puutöissä tai musiikissa.

Card Image

Kouluvaarin monet roolit:

Avustaja / opastaja / neuvoja / tarkistaja / kuuntelija / kannustaja / rohkaisija / aikuinen ystävä / tukihenkilö / kiusaamisen ehkäisijä

Kouluvaarit ry, Farfar i skolan rf

Kouluvaaritoiminta alkoi Turussa jo vuonna 2000, ja Tukivaarit ry:n nimellä aloittaneen yhdistyksen perustamiskokous pidettiin 7.1.2004.
  • Idea kouluvaareista kulkeutui Suomeen Ruotsista, ensin Suomen ruotsinkielisille alueille. Nykyisin kouluvaareja on yksi tai useampia noin kolmessakymmenessä Turun alakoulussa ja lisäksi muutamissa lähiseudun kunnissa.
  • Yhdistys pitää yhteyttä kouluihin ja etsii uusille kouluvaareille sopivan koulun. Uusi kouluvaari perehdytetään ennen kouluun menoa kouluvaarina toimimisen perusasioihin.
  • Tekee yhteistyötä kaikkien kouluvaarityötä tukevien toimijoiden kanssa. Yhdistys vastaa siitä, että jäsenet ovat soveltuvia yhdistyksen toimintaan, ja huolehtii jäsentensä koulutuksesta ja perehdytyksestä tehtäväänsä.
  • Kouluvaarilta vaaditaan vaitiolovelvollisuutta ja sitoutumista Kouluvaarit ry:n ja koulujen sääntöihin.

Miten kouluvaariksi haetaan?

Kouluvaariksi haluavan on ensimmäiseksi otettava yhteys Kouluvaarit ry:n puheenjohtajaan, jolta hakija saa kaikki tarvittavat tiedot rekrytointiprosessista.
  • Rekrytoinnista ja vapaaehtoisten etsimisestä vastaavat sekä kouluvaarit että koulut. Perehdytyksen yhteydessä varmistutaan hakijan soveltuvuudesta vaariksi. Rehtori hyväksyy hakijan ottamisen kouluvaariksi.
  • Ammatillista, esimerkiksi pedagogista osaamista ei vaadita. Tärkeintä on halu ja kiinnostus viettää aikaa lasten kanssa.
  • Vapaaehtoistehtävän järjestäjällä on oikeus pyytää Oikeusrekisterikeskukselta rikosrekisteriote vapaaehtoisesta. Toimenpiteellä varmistetaan, että rikosrekisteristä ei löydy merkintöjä, jotka lain mukaan estäisivät työskentelyn lasten ja nuorten parissa. Rikosrekisteriotteen antaminen edellyttää, että vapaaehtoinen on antanut otteen hakemiseen etukäteen kirjallisen suostumuksen.

Mitä kouluvaarilta vaaditaan?

Yhdistys vastaa siitä, että sen jäsenet täyttävät kouluvaareilta vaadittavat ominaisuudet.
  • Tärkeintä on halu ja kiinnostus toimia pienten lasten tukena koulupäivän aikana.
  • Kouluvaari on valmis toimimaan 3–5 tuntia yhtenä koulupäivänä viikossa.
  • Kouluvaari suhtautuu kaikkiin oppilaisiin, sukupuoleen ja kulttuuritaustaan katsomatta samalla positiivisella asenteella.
  • Kouluvaari osaa ja jaksaa kuunnella lapsia ja kykenee yhteistyöhön opettajien kanssa.
  • Kouluvaari ei esitä omia poliittisia tai uskontoon liittyviä mielipiteitä, eikä arvostele opettajan tapaa opettaa.
  • Kouluvaari on luonteeltaan positiivinen, ystävällinen ja empaattinen, joustava ja yhteistyökykyinen.

Sukupolvet yhteistyöhön

Kouluvaaritoiminnan tavoite on tuoda sukupolvet lähemmäs toisiaan yhteistyötä tekemällä, ja omalta osaltaan luoda rauhallista, turvallista ja välittävää ilmapiiriä koko koululle.
  • Kouluvaarit ovat eri sukupolvea kuin koulun muut aikuiset. He vastaavat oppilaiden isoisiä, pappoja, ukkeja tai vaareja. Tällä on merkitystä, koska monet oppilaat näkevät isovanhempiaan vain harvoin tai heitä ei enää ole. Kouluvaari on kaikkien lasten vaari, jolle voidaan kertoa iloja, purkaa huolia ja suruja. Häneltä on helppo kysyä neuvoa ja hänelle on kiva esitellä aikaansaannoksiaan.
  • Kouluvaaritoiminta saa aikaan vuorovaikutusta eri-ikäisten kesken ja vahvistaa sukupolvien välistä ymmärrystä.

Palkitsevaa vapaaehtoistyötä

Miehillä on kouluvaarina mahdollisuus päästä mukaan lasten koulutyöhön tekemällä palkitsevaa, mielekästä, mielenkiintoista ja tarpeellista työtä heidän hyväkseen.
  • Kouluissa on otettu kiitollisina vastaan varttuneiden kouluvaarien oppilaille tarjoama apu. Kouluvaarit auttavat oppilaita selviytymään tehtävistään ja opettajaa oppituntien lisäksi myös välituntien valvonnassa. Vaarit ovat olleet myös mukana koulun retkillä turvaamassa lasten kulkua liikenteessä.
  • Isovanhemmuus voi olla muutakin kuin omien biologisten lastenlasten hoivaamista ja kasvattamista. Vapaaehtoiset miehet voivatkin kouluissa toimia yhteisöllisinä isoisinä, kouluvaareina.

Kiireetön aikuinen

Kouluvaarien tavoite on edistää pehmeitä arvoja ja kiireettömyyttä ja tuoda myönteistä ajattelua kouluyhteisöön.
  • Kouluvaari auttaa opettajaa kotitehtävien tarkistamisessa, ja näin useampi oppilas saa henkilökohtaista ohjausta.
  • Kouluvaarien läsnäolo on tuonut lisää lämpöä koulun arkeen.
  • Kouluvaarin tavoite on olla lapsille helposti lähestyttävä aikuinen, jolla ei koskaan ole kiire.
  • Kouluvaarilla on aikaa kuunnella lasta ja vaarit voivat omalta osaltaan ehkäistä kiusaamista ja lasten yksinäisyyden kokemuksia.

Vaari kuuluu kouluyhteisöön

Kouluvaarilla on oma koulunsa, jossa hänellä on tavallisesti yksi koulupäivä viikossa. Rehtorin ja opettajien kanssa sovitaan, minkä luokan tai luokkien kanssa vaari toimii.
  • ”Vaarina toimiminen vaatii melko vähän siihen nähden, kuinka paljon se antaa lapsille ja kouluyhteisölle. Se tuo uudenlaista sisältöä elämään.”
  • ”Viihdyn ja olen saanut huomata, että vaarina toimiminen antaa minulle enemmän kuin mitä minä annan. Tuntuu siltä, että olen osa koulua ja olen saanut opettajista tuttavia.”
  • ”Kyllä koulupäivä on se päivä, jota odotan. Tulen oikein hyvällä mielelle, kun saan olla avuksi.”

Opettajien apuna

Koululuokissa ryhmäkoot ja oppilaiden tasoerot ovat varsin suuria. Siksi oppitunneilla tarvitaan opettajan lisäksi usein myös muita aikuisia. Opettajat ovat ilolla ottaneet vastaan kouluavustajien ja kouluvaarien tarjoaman avun.
  • Toisen aikuisen läsnäolo luokassa on usein tärkeää ja opettajan työtä helpottavaa.
  • Kouluvaari tuo mukanaan myös yhdet valvovat silmät lisää, vaikka vastuu ryhmästä säilyy tietenkin luokan opettajalla.
  • Kouluvaari voi esimerkiksi luettaa oppilaita opettajan apuna ja auttaa erilaisissa työskentelytilanteissa lapsiryhmää tai yksittäistä oppilasta.

Kouluvaarien merkitys vanhemmille

Monet oppilaat näkevät omia isovanhempiaan vain harvoin, jos ollenkaan – tai isovanhempia ei enää ole. Kouluvaari ei lasten isovanhempia voi korvata, mutta on aikuinen, joka kuuntelee ja tukee.
  • Monet lapset viettävät paljon aikaa yksin, sillä vanhemmat saattavät joutua tekemään̈ pitkiä työpäiviä, eivätkä omat isovanhemmat läheskään aina asu lähellä.
  • Kaikkien oppilaiden vanhemmat eivät osaa riittävästi suomea voidakseen auttaa lapsiaan koulutehtävissä, ja tämäkin lisää avun tarvetta kouluissa.
Fish
Kouluvaarit ry – Farfar i skolan rf

Kouluvaarit ry:n hallitus

Puheenjohtaja: Pasi Aromäki – aromakip(at)gmail.com
Varapuheenjohtaja: Eero Epa Kunnas – epa.kunnas(at)outlook.com
Jäsen, sihteeri: Antti Hietaniemi – antti.j.hietaniemi(at)gmail.com
Jäsen, tiedottaja: Esa Haltia – esahaltia(at)gmail.com
Jäsen, rahastonhoitaja: Ilpo Norri – ilpo.norri(at)gmail.com
Varajäsen: Vesa Pesola – vesa(at)pesola.fi
Varajäsen: Harry Jalonen – harrygjal(at)gmail.com

Hae kouluvaariksi Jäsentiedotteet

Jos olet koulun rehtori tai opettaja ja kiinnostunut saamaan kouluvaarin kouluusi, ota yhteyttä niin kerromme mielellämme lisää toiminnastamme.

Kouluvaarit hallitus
Image 3

Kouluvaarin muistivihko

Kouluvaari Mauri Kivelän muistiinpanoja siitä, miten yhden kouluvaarin ja pienten koululaisten maailmat kohtaavat Syvälahden koulussa Turussa. Tämän blogin julkaisemiseen on Kivelä saanut rehtorin suostumuksen ja opettajien tuen ja kannustuksen. Voit lukea Turkupostissa nro 2.2024 julkaistun Maurin haastattelun täältä!

Image 3

Kouluvaarit mediassa

Turun Sanomissa (TS 4.6.2023) kouluvaari Martti Syrjä kertoo omista kokemuksistaan kouluvaarina. Turku-Seuran julkaiseman Suomen Turku -lehden artikkeli (Nro 2.2023) kertoi kouluvaarien merkityksestä oppilaille ja opettajille. Kouluvaarit Markku Laaksonen ja Pasi Aromäki kertovat kokemuksistaan Luokanopettaja-lehdessä, ja Aromäen lisäksi kouluvaari Mauri Kivelää haastateltiin Hyvä Elämä -lehdessä.

Akseli kiinteistöpalvelut

• TURUN KAUPUNKI
• Kiint. Oy Turun Varissuon liikekeskus
• Sarcodon Oy
• Lightpress Oy
• Cold Will Services

If vakuutusyhtiö

• Lydent Oy
• Lions Club Kaarina
• Nordcons Oy
• Delphos International Oy/Ab
• Ecakit Oy

osuuspankki turun seutu

• JJ Catering Oy
• Mioko Oy
• Myllyn Apteekki
• Linnasmäen opisto
• Hotelli Linnasmäki
• Yksityiset lahjoittajat

Kouluvaarit kiittävät tuestanne!