+
Tapahtumat ja uutiset
Täältä löydät tiedot tapahtumista ja kouluvaarien uutiset. Tapahtumat kouluissa järjestetään aina yhteistyössä opettajien kanssa.
Mikä on kouluvaarien tehtävä ja keitä he ovat?
Mitä kouluvaarit tekevät?
Kouluvaari on pienten oppilaiden apuna ja tukena monenlaisissa tilanteissa ja auttaa opettajaa oppitunnin käytännön järjestelyissä ja toimii avustavissa tehtävissä.
Miksi kouluvaareja tarvitaan?
Isojen luokkien, eritasoisten oppilaiden ja monenlaisten tehtävien vuoksi opettajilla on paljon työtä, ja siksi oppilaiden henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tukemiseen tunneilla on hyvä olla useampia aikuisia.
Keitä kouluvaarit ovat?
Kouluvaarit ovat aktiivinen joukko vapaaehtoisia yli 55-vuotiaita miehiä, jotka toimivat alakouluissa oppilaiden tukihenkilöinä ja opettajien avustajina.
Kouluvaari ei opeta vaan auttaa
Vaarit auttavat oppilaita oppitunneilla pääasiassa koulun alimmilla luokilla. Jotkut mieluiten matematiikassa tai lukemisessa, toiset puutöissä tai musiikissa.
Kouluvaarin monet roolit:
Avustaja / opastaja / neuvoja / tarkistaja / kuuntelija / kannustaja / rohkaisija / aikuinen ystävä / tukihenkilö / kiusaamisen ehkäisijä
Kouluvaarit ry, Farfar i skolan rf
Kouluvaaritoiminta alkoi Turussa jo vuonna 2000, ja Tukivaarit ry:n nimellä aloittaneen yhdistyksen perustamiskokous pidettiin 7.1.2004.
- Idea kouluvaareista kulkeutui Suomeen Ruotsista, ensin Suomen ruotsinkielisille alueille. Nykyisin kouluvaareja on yksi tai useampia noin kolmessakymmenessä Turun alakoulussa ja lisäksi muutamissa lähiseudun kunnissa.
- Yhdistys pitää yhteyttä kouluihin ja etsii uusille kouluvaareille sopivan koulun. Uusi kouluvaari perehdytetään ennen kouluun menoa kouluvaarina toimimisen perusasioihin.
- Tekee yhteistyötä kaikkien kouluvaarityötä tukevien toimijoiden kanssa. Yhdistys vastaa siitä, että jäsenet ovat soveltuvia yhdistyksen toimintaan, ja huolehtii jäsentensä koulutuksesta ja perehdytyksestä tehtäväänsä.
- Kouluvaarilta vaaditaan vaitiolovelvollisuutta ja sitoutumista Kouluvaarit ry:n ja koulujen sääntöihin.
Miten kouluvaariksi haetaan?
Kouluvaariksi haetaan Kouluvaarit ry.:n hakulomakkeella. Hakemuksessa on oltava vähintään yksi suosittelija.
- Rekrytoinnista ja vapaaehtoisten etsimisestä vastaavat sekä kouluvaarit että koulut. Perehdytyksen yhteydessä varmistutaan hakijan soveltuvuudesta vaariksi. Rehtori hyväksyy hakijan ottamisen kouluvaariksi.
- Ammatillista, esimerkiksi pedagogista osaamista ei vaadita. Tärkeintä on halu ja kiinnostus viettää aikaa lasten kanssa.
- Vapaaehtoistehtävän järjestäjällä on oikeus pyytää Oikeusrekisterikeskukselta rikosrekisteriote vapaaehtoisesta. Toimenpiteellä varmistetaan, että rikosrekisteristä ei löydy merkintöjä, jotka lain mukaan estäisivät työskentelyn lasten ja nuorten parissa. Rikosrekisteriotteen antaminen edellyttää, että vapaaehtoinen on antanut otteen hakemiseen etukäteen kirjallisen suostumuksen.
Mitä kouluvaarilta vaaditaan?
Yhdistys vastaa siitä, että sen jäsenet täyttävät kouluvaareilta vaadittavat ominaisuudet.
- Tärkeintä on halu ja kiinnostus toimia pienten lasten tukena koulupäivän aikana.
- Kouluvaari on valmis toimimaan 3–5 tuntia yhtenä koulupäivänä viikossa.
- Kouluvaari suhtautuu kaikkiin oppilaisiin, sukupuoleen ja kulttuuritaustaan katsomatta samalla positiivisella asenteella.
- Kouluvaari osaa ja jaksaa kuunnella lapsia ja kykenee yhteistyöhön opettajien kanssa.
- Kouluvaari ei esitä omia poliittisia tai uskontoon liittyviä mielipiteitä, eikä arvostele opettajan tapaa opettaa.
- Kouluvaari on luonteeltaan positiivinen, ystävällinen ja empaattinen, joustava ja yhteistyökykyinen.
Sukupolvet yhteistyöhön
Kouluvaaritoiminnan tavoite on tuoda sukupolvet lähemmäs toisiaan yhteistyötä tekemällä, ja omalta osaltaan luoda rauhallista, turvallista ja välittävää ilmapiiriä koko koululle.
- Kouluvaarit ovat eri sukupolvea kuin koulun muut aikuiset. He vastaavat oppilaiden isoisiä, pappoja, ukkeja tai vaareja. Tällä on merkitystä, koska monet oppilaat näkevät isovanhempiaan vain harvoin tai heitä ei enää ole. Kouluvaari on kaikkien lasten vaari, jolle voidaan kertoa iloja, purkaa huolia ja suruja. Häneltä on helppo kysyä neuvoa ja hänelle on kiva esitellä aikaansaannoksiaan.
- Kouluvaaritoiminta saa aikaan vuorovaikutusta eri-ikäisten kesken ja vahvistaa sukupolvien välistä ymmärrystä.
Palkitsevaa vapaaehtoistyötä
Miehillä on kouluvaarina mahdollisuus päästä mukaan lasten koulutyöhön tekemällä palkitsevaa, mielekästä, mielenkiintoista ja tarpeellista työtä heidän hyväkseen.
- Kouluissa on otettu kiitollisina vastaan varttuneiden kouluvaarien oppilaille tarjoama apu. Kouluvaarit auttavat oppilaita selviytymään tehtävistään ja opettajaa oppituntien lisäksi myös välituntien valvonnassa. Vaarit ovat olleet myös mukana koulun retkillä turvaamassa lasten kulkua liikenteessä.
- Isovanhemmuus voi olla muutakin kuin omien biologisten lastenlasten hoivaamista ja kasvattamista. Vapaaehtoiset miehet voivatkin kouluissa toimia yhteisöllisinä isoisinä, kouluvaareina.
Kiireetön aikuinen
Kouluvaarien tavoite on edistää pehmeitä arvoja ja kiireettömyyttä ja tuoda myönteistä ajattelua kouluyhteisöön.
- Kouluvaari auttaa opettajaa kotitehtävien tarkistamisessa, ja näin useampi oppilas saa henkilökohtaista ohjausta.
- Kouluvaarien läsnäolo on tuonut lisää lämpöä koulun arkeen.
- Kouluvaarin tavoite on olla lapsille helposti lähestyttävä aikuinen, jolla ei koskaan ole kiire.
- Kouluvaarilla on aikaa kuunnella lasta ja vaarit voivat omalta osaltaan ehkäistä kiusaamista ja lasten yksinäisyyden kokemuksia.
Vaari kuuluu kouluyhteisöön
Kouluvaarilla on oma koulunsa, jossa hänellä on tavallisesti yksi koulupäivä viikossa. Rehtorin ja opettajien kanssa sovitaan, minkä luokan tai luokkien kanssa vaari toimii.
- ”Vaarina toimiminen vaatii melko vähän siihen nähden, kuinka paljon se antaa lapsille ja kouluyhteisölle. Se tuo uudenlaista sisältöä elämään.”
- ”Viihdyn ja olen saanut huomata, että vaarina toimiminen antaa minulle enemmän kuin mitä minä annan. Tuntuu siltä, että olen osa koulua ja olen saanut opettajista tuttavia.”
- ”Kyllä koulupäivä on se päivä, jota odotan. Tulen oikein hyvällä mielelle, kun saan olla avuksi.”
Opettajien apuna
Koululuokissa ryhmäkoot ja oppilaiden tasoerot ovat varsin suuria. Siksi oppitunneilla tarvitaan opettajan lisäksi usein myös muita aikuisia. Opettajat ovat ilolla ottaneet vastaan kouluavustajien ja kouluvaarien tarjoaman avun.
- Toisen aikuisen läsnäolo luokassa on usein tärkeää ja opettajan työtä helpottavaa.
- Kouluvaari tuo mukanaan myös yhdet valvovat silmät lisää, vaikka vastuu ryhmästä säilyy tietenkin luokan opettajalla.
- Kouluvaari voi esimerkiksi luettaa oppilaita opettajan apuna ja auttaa erilaisissa työskentelytilanteissa lapsiryhmää tai yksittäistä oppilasta.
Kouluvaarien merkitys vanhemmille
Monet oppilaat näkevät omia isovanhempiaan vain harvoin, jos ollenkaan – tai isovanhempia ei enää ole. Kouluvaari ei lasten isovanhempia voi korvata, mutta on aikuinen, joka kuuntelee ja tukee.
- Monet lapset viettävät paljon aikaa yksin, sillä vanhemmat saattavät joutua tekemään̈ pitkiä työpäiviä, eivätkä omat isovanhemmat läheskään aina asu lähellä.
- Kaikkien oppilaiden vanhemmat eivät osaa riittävästi suomea voidakseen auttaa lapsiaan koulutehtävissä, ja tämäkin lisää avun tarvetta kouluissa.
Kouluvaarit ry – Farfar i skolan rf
Kouluvaarit ry:n hallitus
Puheenjohtaja: Jorma Kytömäki – jorkyt@utu.fi
Varapuheenjohtaja: Asko Jaakkola – aco.jaakkola@gmail.com
Sihteeri: Antti Hietaniemi – antti.j.hietaniemi@gmail.com
Ruotsinkielisten koulujen yhteyshenkilö – Göran Wikstedt – goran.wikstedt@gmail.com
Jäsen: Pasi Aromäki – aromakip@gmail.com
Varajäsen: Markku Laaksonen – markku.laaksonen@gmail.com
Varajäsen: Heikki Rauhala – herauhal@gmail.com
Hae kouluvaariksi
Jäsentiedotteet
Jos olet koulun rehtori tai opettaja ja kiinnostunut saamaan kouluvaarin kouluusi, ota yhteyttä niin kerromme mielellämme lisää toiminnastamme.
+
Tapahtumia vuosien varrelta
Kouluvaari Tauno Huhtalan tallentamia tapahtumia vuosien varrelta voit selailla sivustolla, joka kertoo Kouluvaarit ry, Farfar i skolan rf:n toiminnasta ajalta 2009-2022.